Yksi merkittävistä sivuvirroista poroteurastuksessa on poron talja karvoineen. Vuosittainen teurasmäärä on noin 70 000–80 000. Poron taljojen markkinat ovat olleet murroksessa koronapandemiasta lähtien. Osa taljoista päätyy jätteeksi, vaikka poron taljoilla ja nahkoilla on monipuolisia käyttömahdollisuuksia.
Centria-ammattikorkeakoululla tehtiin ensimmäinen pilottikokeilu, jossa testattiin poron karvan soveltuvuutta 3D -tulostusmateriaaliksi sekä osittain korvaamaan kierrätettävää muovimateriaalia. Sarvet ja saparot kiertoon -hanke toimitti kokeiluun poron taljan palan paikalliselta porotilalta KASVA-hankkeen osatoteuttajalle, Centrialle. Hankkeita yhdistää kiertotalouden edistäminen.
Centrian TKI-laboratoriossa ilmakuivatusta poron taljasta irrotettiin karva sammutetun kalkin avulla ja tämän jälkeen karva huuhdeltiin vedellä ja neutraloitiin. Karvat myös pilkottiin ja jauhettiin esikäsittelyvaiheessa ja sen ominaisuuksia tutkittiin termogravimetrisellä analyysillä.
Poronkarvafilamentin koostumukseksi valittiin 80 % polypropeenia ja 20 % poron karvaa. Kompaundoinnissa kierrätettyjä polymeerejä sekoitetaan lisä- ja täyteaineiden kanssa. Poron karvan onttomainen rakenne toi haasteensa filamentin valmistukseen. Filamentti vaikutti taipuisalle, mutta siinä oli voimakas palaneen hiuksen tuoksu johtuen korkeasta valmistuslämpötilasta. Filamentin paksuus ja muoto vaihtelivat ja sen tarttuvuus tulostuksessa oli haastava. Poron karva heikensi testeissä polypropeenin vetolujuutta. Onnistuneena tulostuksena saatiin aikaan pieni kuppi (ks. kuva).
Poron karvan eloperäisyys tuo rajoitteitta sen mahdollisuuksiin muovin korvaajana. Mahdolliset jatkotutkimukset olisi hyvä miettiä käyttökohteen mukaan. Karvan eri esikäsittelymenetelmiä ja eri muovilaatuja voisi myös kokeilla yhdistettäväksi. Poron karvan hyvät eristeominaisuudet huomioon ottaen sen soveltuvuutta voisi kokeilla eristeprässäykseen tai osana betonitulostusta.
Lue Centrian koko raportti tästä linkistä.
Pilottitutkimus tehtiin osana EU:n osarahoittamaa KASVA– Kestävää kasvua mikro- ja pienyrityksiin TKI-toimijoiden ja yrityspalveluiden maakunnallisella yhteistyöllä -hanketta. Hanketta ovat toteuttaneet Pohjois-Pohjanmaan liiton alueella Oulun Yliopisto, Centria-ammattikorkeakoulu, Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä, Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, Limingan kunta, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry ja Utajärven Yrityspuisto Oy.
Lisätietoja:
Hanna Tölli
TKI-koordinaattori
Centria-ammattikorkeakoulu
Sanna-Mari Kynkäänniemi
Projektipäällikkö
Sarvet ja saparot kiertoon -hanke
Koillismaan kehittämisyhtiö Naturpolis Oy
sanna-mari.kynkaanniemi@naturpolis.fi
