Puun mahdollisuudet rakentamisessa, kiertotalous, osaaminen ja paikallinen elinvoima kokosivat lokakuun alussa yhteen puualan yrityksiä, asiantuntijoita, tutkijoita ja kuntien edustajia. Kuusamossa 1. lokakuuta järjestetty PUU ja BIO rakentaa tulevaisuutta -tapahtuma jatkui seuraavana aamuna Posiolla, jossa puurakentamista ja puunjalostusta tarkasteltiin erityisesti kunnan päätöksenteon näkökulmasta.
Kuusamon päivän käynnisti PUUBIO-hankkeen aloitusseminaari. Ohjelmassa puualan tulevaisuutta lähestyttiin kiertotalouden, tutkimus- ja kehittämistoiminnan, osaamisen sekä yritysten näkökulmista. Päivän aikana pohdittiin muun muassa sitä, miten tutkimus ja yritysten käytännön tarpeet saadaan kohtaamaan nykyistä paremmin ja millaista osaamista muuttuva puuala tulevaisuudessa tarvitsee.
Puutuoteteollisuus ry:n johtava asiantuntija Sini Koskinen avasi puutuotteiden kiertotalouden mahdollisuuksia ja käytännön haasteita. Esimerkiksi purkupuun hyödyntämisessä kyse ei ole vain materiaalin uudelleenkäytöstä, vaan kokonaisesta ketjusta purkamisesta ja lajittelusta materiaalin tutkimiseen, käsittelyyn, laadun varmentamiseen ja uuden tuotteen valmistamiseen. Tavoitteena on säilyttää materiaalin arvo mahdollisimman korkeana mahdollisimman pitkään.
Kunnalla on monta tapaa vaikuttaa puurakentamiseen
Iltapäivällä ohjelma jatkui KOILLISPUU-hankkeen kanssa yhteistyössä järjestetyllä Puurakentamisen illalla. Keskustelua käytiin paikallisesta rakentamisesta, kuntien roolista puurakentamisen edistämisessä sekä puurakennusten käyttökokemuksista.
Yksi päivän keskeisistä viesteistä oli, että kunta voi vaikuttaa puurakentamisen edellytyksiin monella tavalla. Julkiset rakennushankkeet voivat synnyttää kysyntää ja toimia referensseinä yrityksille, mutta merkitystä on myös sillä, miten hankkeet valmistellaan ja kilpailutetaan. Koskinen nosti esille erityisesti markkinavuoropuhelun: kun tilaaja ja alan yritykset keskustelevat riittävän aikaisessa vaiheessa, voidaan tunnistaa toteuttamiskelpoiset ratkaisut ja välttää hankinnan ehtoja, jotka tarpeettomasti rajaavat tarjoajia.
Puurakentamisen hyötyjä tarkasteltiin myös käyttäjien näkökulmasta. Kuusamon Vuokratalojen hirsikerrostalosta saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä: rakennus on otettu hyvin vastaan ja erityisesti näkyvät puupinnat ovat saaneet kiitosta.
Koskinen esitteli lisäksi keväällä 2026 toteutetun puupäiväkotien käyttäjäkokemuksia selvittäneen tutkimuksen tuloksia. Lähes 80 prosenttia vastaajista koki puupäiväkodin eroavan muista päiväkodeista ainakin jonkin verran. Vahvuuksina nousivat erityisesti miellyttävä ulkonäkö, sisäilman laatu, viihtyisyys sekä akustiikka ja melunhallinta. Samalla käyttäjät tunnistivat myös kehittämiskohteita muun muassa äänien kulkeutumisessa, pintojen kulutuskestävyydessä ja siivottavuudessa.
Voisiko matkailurakentaminen synnyttää enemmän paikallista arvoa?
Puurakentamisen illan päätti Puun rooli matkailurakentamisessa -paneelikeskustelu, jossa mukana olivat kansanedustaja Olga Oinas-Panuma, Sini Koskinen Puutuoteteollisuus ry:stä, Kari-Pekka Määttä Kuusamo Hirsitalot Oy:stä ja Ilkka Paukkeri Rukakeskus Oy:stä.
Keskustelussa puurakentamista tarkasteltiin osana matkailualueiden kehittämistä ja paikallista elinvoimaa. Koillismaalla on sekä vahva matkailuelinkeino että pitkä puunjalostamisen ja puurakentamisen osaaminen. Olennaista onkin pohtia, kuinka näitä vahvuuksia voidaan yhdistää nykyistä paremmin ja kuinka tulevat matkailuinvestoinnit voisivat samalla synnyttää kysyntää paikalliselle suunnittelulle, puutuotteille, rakentamiselle ja muille palveluille.
Puu voi olla matkailurakentamisessa myös enemmän kuin rakennusmateriaali. Paikalliset materiaalit, osaaminen ja rakentamisen tapa voivat olla osa kohteen identiteettiä ja matkailijan kokemusta.
Posiolla strategiaa vietiin kohti käytännön päätöksiä
Kuusamon päivän keskustelut saivat jatkoa seuraavana aamuna Posiolla. KOILLISPUU-hankkeen järjestämässä tilaisuudessa Puutuoteteollisuus ry:n Sini Koskinen työskenteli kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden kanssa puurakentamisen ja puunjalostuksen edistämisen käytännön keinojen äärellä.
Posiolla lähtökohta on kiinnostava: puunjalostus ja rakentaminen on tunnistettu kuntastrategiassa yhdeksi kunnan keskeisistä painopistealoista. Tilaisuudessa huomio siirrettiinkin siihen, mitä strategisen kirjauksen jälkeen tapahtuu.
Keskustelua käytiin muun muassa siitä, miten tavoitteille voidaan määritellä konkreettisia mittareita, miten kaavoituksella ja tontinluovutuksella voidaan ohjata rakentamista sekä miten kunta voi omilla tulevilla hankkeillaan antaa yrityksille riittävän ajoissa tietoa siitä, millaisille ratkaisuille tulevaisuudessa on kysyntää.
Ajankohtainen esimerkki on Soukkavaaran yrityspuiston kehittäminen, jossa yhtenä tavoitteena on vahvistaa puutuoteteollisuuden asemaa alueella ja luoda edellytyksiä korkeamman jalostusasteen puutuotteille.
Kohtaamisista kohti käytännön ratkaisuja
Kahden päivän kokonaisuus osoitti, kuinka monesta näkökulmasta puurakentamisen kehittämistä on tarkasteltava. Tarvitaan yrityksiä, tutkimusta ja osaamisen kehittämistä, mutta myös kuntien päätöksiä ja kysyntää.
KOILLISPUU-hankkeessa tätä yhteistyötä jatketaan Koillismaan yritysten, kuntien ja muiden alan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on ennen kaikkea saada eri osapuolet saman pöydän ääreen ja viedä keskustelua kohti käytännön ratkaisuja.
Lisätietoja hankkeesta ja tilaisuudesta antaa projektipäällikkö Tanja Koukkula, p. 040 676 4016,
