Kalanjalostuksen sivuvirrat ovat Suomessa merkittävä mutta edelleen vajaakäytössä oleva resurssi. Pelkästään Koillismaalla syntyy vuosittain huomattavia määriä perkeitä, ruotoja, päitä ja suolia – materiaalia, joka usein päätyy jätteenä käsittelyyn, vaikka sillä olisi arvoa sekä energia-, rehu- että lannoitetuotannossa. Naturpoliksen toteuttamassa Hiiliviisasta kiertotaloutta -hankkeessa selvitettiin, voidaanko näitä sivuvirtoja säilöä kustannustehokkaasti maitohappofermentoinnin avulla ja mihin käyttökohteisiin fermentoidut kalasivuvirrat parhaiten soveltuvat.
Säilöntä on sivuvirtojen hyödyntämisen kriittinen lenkki
Kala on raaka-aineena hyvin herkästi pilaantuvaa, ja ilman nopeaa käsittelyä sivuvirrat menettävät käyttökelpoisuutensa. Fermentointi – maitohappobakteerien avulla tapahtuva luonnollinen happamoituminen – on perinteinen, energiaa säästävä säilöntämenetelmä, jota on käytetty muun muassa vihannesten ja kalan stabilointiin jo vuosituhansia. Sen etuna on pH:n lasku, joka hidastaa pilaajamikrobien kasvua ja helpottaa massan varastointia ja kuljetusta. Tutkimuksessa selvisi, että pelkkä maitohappofermentointi ei riittänyt stabiloimaan kalasivuvirtoja. Sen sijaan yhdistetty happo- ja fermentointikäsittely paransi erityisesti kirjolohen suolten säilyvyyttä merkittävästi.
Useita käsittely- ja tuotevaihtoehtoja
Fermentoitujen kalasivuvirtojen metaanintuottopotentiaali oli suhteellisen korkea (496–733 ml CH₄/g VS), mikä tekee niistä erinomaisen lisäsyötteen biokaasulaitoksille – kunhan säilöntä ja logistiikka ovat kunnossa. Fermentoidut ja happokäsitellyt kalamassat voivat soveltua rehukäyttöön, mutta viranomaisvaatimukset edellyttävät hygienisointia. Happo voi lisäksi heikentää massan aminohappokoostumusta ja makuominaisuuksia, mikä on ongelma erityisesti lemmikkiruokamarkkinoilla.
Työssä esitettiin kymmenen vaihtoehtoista käsittelykonseptia, joiden kautta Koillismaan kalasivuvirroista voidaan jalostaa lisäarvotuotteita. Teknistaloudellisen vertailun perusteella etenkin kaksi vaihtoehtoa nousi esiin potentiaalisina jatkokehityksen kannalta: kalamassan käsittely ja hygienisointi rehuraaka-aineeksi sekä happohydrolysaatin valmistus lannoitekäyttöön. Kummassakin tapauksessa tuotteen arvo on suhteellisen korkea ja prosessi yksinkertainen.
Tulevaisuus – Mitä seuraavaksi?
Tulokset osoittavat, että kalasivuvirrat ovat selvästi aliarvostettu resurssi. Niitä voidaan hyödyntää biokaasuntuotannossa sekä rehu- ja lannoiteraaka-aineena, kunhan käsittely suunnitellaan raaka-ainekohtaisesti. Konseptien jatkokehitys vaatii lisäselvityksiä sekä markkinoiden että käsittelyprosessien optimoinnin osalta.
Lue lisää: selvitysraportti ja tiivistelmä.
Selvitys toteutettiin osana Naturpoliksen hallinnoimaa Hiiliviisasta kiertotaloutta –hanketta, joka on Euroopan unionin osarahoittama. Rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan liitto.
