Ketterän muutoskyvykkyyden valmennusohjelma eli KeMu- hanke käynnistyi maaliskuun ensimmäinen päivä. Kaksi päivää aikaisemmin Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan ja koronarajoituksia oli vielä voimassa. Kevään aikana rajoitukset on purettu ja sodan vaikutukset mm. energian ja raaka-aineiden hintaan sekä yritysten talouteen ovat realisoituneet. Ihmisten liikkuminen on vapautunut ja korona tuntuu kaukaiselta asialta kaiken muun muutoksen rinnalla. Ulkoinen toimintaympäristö on tarjonnut ja tarjoaa otollisen alustan KeMu- hankkeelle.
KeMu -hankkeen yhtenä tavoitteena on yritysten muutoskyvykkyyden vahvistaminen. Hankkeen alussa on lähdetty kartoittamaan alueen yritysten kanssa muutoksen kapeikkoja. Mukana tässä Oulun yliopiston vetämässä ERS-rahoitteisessa hankkeessa on 18 yritystä Kuusamon ja Taivalkosken alueelta.
Muutosjohtamisen alkukartoitus
Hankkeen alussa kaikille yrityksille tehtiin muutosjohtamisen alkukartoitus. Kartoituksen tarkoituksena oli selvittää yrityksen nykytilaa sekä muutoskapeikkoja eli muutoksessa selviytymisen haasteita ja esteitä. Kartoitukseen osallistui yrityksestä riippuen yrittäjän lisäksi myös yrityksen avainhenkilöitä.
Kun maailma muuttuu ympärillä kovaa vauhtia, on tärkeää erotta asiat, joihin voi vaikuttaa ja asiat, jotka ovat oman vaikutuspiirin ulkopuolella sekä erottaa nämä kaksi toisistaan.
Alkukartoituksessa henkilöt arvioivat tilaansa kolmen muuttujan: yrityksen, yrittäjän ja henkilöstön näkökulmasta. Vahvuuksina esille nousivat yritysten halukkuus tuottavuuden kehittämiseen, verkostoituminen ja yrittäjien neuvokkuus sekä pyrkimys nähdä uhat mahdollisuuksina. Henkilöstön osalta yrittäjät arvostavat työntekijän kokemusta omasta työstä ja sen arvo koettiin merkityksellisenä eli yritykselle on tärkeää, että henkilöstö kokee työnsä tärkeäksi.
Muutoksen kapeikoista ratkaisuihin
Muutoksen kapeikkoja hankkeen yrityksissä oli eniten strategiatasolla. Liiketoimintasuunnitelmat olivat vanhentuneet tai vastasivat heikosti nykytilaan ja sen haasteisiin. Motivaatio päivittää ja rakentaa strategioita uudelleen on hankkeen yrityksissä ollut suuri, ja siihen on usean yrityksen kanssa ryhdyttykin.
Alati muuttuvassa ja hektisessä tilanteessa yrittäjältä vaaditaan johtajuutta, näkemyksellisyyttä sekä kyvykkyyttä tunnistaa, analysoida ja arvioida muutosten vaikutus yrityksen toimintaan.
Olemme eläneet vahvaa muutosten aikaa. Muutoksissa on opittu lukematon määrä asioita ja toimintamalleja. Hyväksi koetut mallit ja opit kannattaa nyt ottaa käyttöön. Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja tilanteen tunnistaminen sekä analysointi on kaiken keskiössä. Muutokseen liittyy usein uudistumista ja luopumista. Lasin voi nähdä puoliksi tyhjänä tai täynnä. Määritelmien mukaan riskikin voi olla positiivinen tai negatiivinen. Ongelmiin löytyy useita ratkaisuja. Ensin mieleen tuleva ei ole ainoa ja verkostosta kannattaa ottaa kaikki voima irti. Mitä haastavampi tai sietämättömämpi (wicked) ongelma, sen enemmän meidän tulisi niitä yhdessä pohtia ja hakea ratkaisuja.
Ongelma vai riski?
Määrittele ensin missä ympäristössä asia tapahtuu ja tunnista tekijä/tekijät. Tunnistamisen jälkeen analysoi tilanne sekä mieti tapahtuman merkitys ja todennäköisyys. Mikäli muutos ei vaikuta merkittävästi liiketoimintaan, on kyse ongelmasta ei riskistä.
Esimerkkinä tästä ovat talouteen liittyvät haasteet, jotka ovat jokaisen yrittäjän toimenpidelistalla. Haasteisiin voi vastata usealla tavalla ja keinoja on syytä huolella pohtia. Keinoina voi olla toimintatapojen, palveluiden ja tuotteiden kehittäminen sekä uudelleen muotoilu sekä asiakaskunnan tai toimintaympäristön laajentaminen. Kaikkia näitä konkreettisia toimenpiteitä on hankkeen yritysten kanssa kehitetty ja kehitetään.
