Porojen teurastuskausi on lokakuussa kiivaimmillaan ja poron kokonaisvaltaisen hyödyntämisen lisäämiseksi Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy ja Lapin ammattikorkeakoulu ovat käynnistäneet yhteistyössä Sarvet ja saparot kiertoon – kiertotalous käytäntöön poroteurastuksessa -hankkeen, jolla edistetään poroteurastamoiden valmiuksia erilaisten raaka-aineiden talteenottoon ja hyödyntämiseen.
Suomessa tunnetuin ja kysytyin poroteurastuksen tuote on poronliha. Viennissä taas kysytyin tuote on poroteurastuksen sivutuote, koipinahat, joita toimitetaan poroteurastamoilta Mongoliaan saakka.
Koipinahka on poron jalan alaosan nahka, joita käsittelyn jälkeen jolkottelee Kuusamon poroteurastamolta maailmalle vähän vajaa 8000 koipea teurasmäärästä riippuen. Koipinahkojen talteenotto aloitettiin reilu vuosi sitten Sallan poroteurastamon innoittamana.
Sallassa koipinahkojen talteenotosta on jo aiempia kokemuksia ja sallalaiset ovat kouluttaneet muita teurastamotoimijoita kertoo Niina Mattila Sallan paliskunnasta.
-Poron koipinahkoja on hyödynnetty Sallan poroteurastamolla jo 2000-luvun alussa Venäjän vientiin. Tuolloin Sallassa ja Savukoskella toimi koivennylkyporukka, joka osti koparat nahkoineen teurastamoilta, ja toimitti nyljetyt ja suolatut koipinahat itärajan tuolle puolen. Toiminta kuitenkin hiipui byrokratian paljouteen. Vuosien tauon jälkeen koipinahkojen myynti alkoi uudelleen, kun Mongoliassa oltiin kiinnostuneita niiden hyödyntämisestä. Aluksi mongolialainen yrittäjä kävi itse opettamassa Sallan poroteurastamolla koipinahan talteenottoa, ja pikkuhiljaa toimintatapaa on saatu hiottua toimivaksi. Aiemmasta poiketen nyt koipinahkojen käsittely tehdään poroteurastamolla, ja niistä saatava tulo jää kokonaisuudessaan poroelinkeinon hyödyksi, Mattila kuvailee.
Kallioluoman paliskunnan poroisäntä Heikki Härmä on ollut jakamassa oppia Kuusamon poroteurastamolle.
-Ensin veimme koe-erän Sallaan, jossa opettelimme koipinahkojen nylyn ja pakkaamisen. Viime syksynä otimme talteen kaikki koipinahat. Talteenotto vaatii huolellisuutta ja suolaus on tärkeää säilyvyyden ja pitkän kuljetusmatkan kannalta. Työmäärään nähden hinta on kuitenkin hyvä, eikä mene hukkaan materiaalia, Härmä kertoo.
Koipinahkojen toimittaminen Mongoliaan saakka ei ole ihan yksinkertainen prosessi kertoo Oivangin Paliskunnan poroisäntä Juha Kujala.
-Viimeksi koipinahat toimitettiin annettuun osoitteeseen viiden eri maan kautta. Mukaan tarvitsi rahtikirjat ja erilaisia todistuksia. Eri maiden tulleista tuli vielä lisätietopyyntöjä, joita oli täydennettävä todistuksilla. Koipinahkojen matka kohteeseen kesti kolme kuukautta. Hyvä työ takasi niiden säilyvyyden ja palaute oli positiivista. Nyt on hyvät pohjat seuraavaa toimitusta varten, Kujala sanoo.
Koipinahkojen lopputuote Mongoliassa ovat kauniit karvakengät. Suomessa koipinahoista valmistetaan perinteisesti poronkarvakenkiä.
Koipinahan lisäksi porosta saadaan myös muita sivutuotteita, joille hankkeen aikana pyritään myös löytämään uudenlaisia käyttäjiä ja käyttötapoja. Sivuvirtojen hyödyntäminen lisää porotalouden ekologista ja taloudellista kestävyyttä.
– Porotaloudessa on vahvat kiertotalousperinteet jo luonnostaan, kaikki poron osat on pyritty hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Vielä on kuitenkin sivuvirtoja, joille etsitään käyttöä. Hankkeen myötä toivotaan lisää innovatiivisia ratkaisuja poron kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen, kommentoi Sanna-Mari Kynkäänniemi Naturpolis Oy:stä.
Lisätietoja:
- Sanna-Mari Kynkäänniemi sanna-mari.kynkaanniemi@naturpolis.fi, p.040 575 0928
- Niina Mattila niina.mattila@lapinamk.fi, p. 040 193 0294
