Hiiliviisasta kiertotaloutta -hankkeessa selvitettiin uusia ratkaisuja puunhankinnan ja -jalostuksen kehittämiseksi. Keskeisessä roolissa ovat puuterminaalien hyödyntäminen sekä nykyisin alihyödynnetyn tyvitykkien jalostaminen korkeamman arvon tuotteiksi.
Selvitysten mukaan puunhankinnan toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Talvien lyhentyminen ja kelirikkojen lisääntyminen vaikeuttavat puunkorjuuta ja kuljetuksia, mikä kasvattaa tarvetta keskitetylle välivarastoinnille. Toimijoiden yhteiset puuterminaalit voisivat tasata puuvirtoja ja tehostaa logistiikkaa erityisesti ruuhkahuippujen aikana.
Tyvitukkeihin keskittyvässä selvityksessä tarkastellaan erityisesti järeän tyvitukin hyödyntämistä nykyistä tehokkaammin. Nykykäytännössä osa tästä raaka-aineesta päätyy kuitupuuksi, vaikka sen rakenteessa on merkittävää jalostuspotentiaalia. Koesahausten perusteella mänty voidaan jakaa oksattomaan pintapuuhun ja tiheäsyiseen sydänpuuhun, joille löytyy erilaisia korkeamman arvon käyttökohteita. Pintapuuta voidaan hyödyntää esimerkiksi laadukkaissa komponenteissa, kun taas sydänpuu soveltuu hyvin kestäviin ulkokäyttötuotteisiin.
Selvityksessä korostuu niin sanottu täydellisen saannon periaate, jossa koko puu pyritään hyödyntämään ilman hukkaa. Sahaus, kuivaus ja jatkojalostus muodostavat yhtenäisen ketjun, jossa materiaali ohjataan systemaattisesti eri tuotteisiin laadun mukaan. Tavoitteena on nostaa jalostusarvoa kuutiometriä kohden sekä rakentaa malli, joka toimii myös teollisessa mittakaavassa.
Selvitys toimii samalla pohjana laajemmalle kehitykselle, jossa puunjalostus nähdään osana alueellista kiertotaloutta. Kun raaka-aine jalostetaan pidemmälle paikallisesti ja sivuvirrat hyödynnetään, voidaan luoda tehokas ja resurssiviisas tuotantoketju, joka tukee uudenlaisen puunjalostuksen ekosysteemin syntymistä.
Tavoitteena on luoda kokonaisuus, jossa puu kulkee metsästä jalostukseen tehokkaana ketjuna ja kaikki materiaalivirrat hyödynnetään. Tämä tukisi kiertotaloutta ja loisi edellytyksiä uudenlaiselle, paikallisesti toimivalle puunjalostuksen ekosysteemille.
Kehitystyössä päästiin hyvään alkuun. Jatkossa tarvitaan kuitenkin lisäselvityksiä muun muassa logistiikan, investointien ja yhteistyömallien toimivuudesta.
