Kuusamossa tavoitellaan 200 miljoonan euron investointeja kestäviin elinkeinoihin vuosina 2021-2025. Kuubio-teollisuusalue on yksi kaupungin tärkeimmistä investointikohteista.
Kuusamon Mäntyselkään rakentuu ainutlaatuinen teollisuusalue. Kuubioksi nimettyyn biotalouspuistoon syntyy ekosysteemi, jossa yhden yrityksen sivuvirta on toisen raaka-aine.
Alueen toiminnan seurauksena Kuusamon alueen jätteen määrä vähenee merkittävästi, kun sitä hyödynnetään tehokkaasti materiaalikierrätyksessä tai energianlähteenä.
Kuubion myötä Kuusamon tuottamien biopohjaisten tuotteiden jalostusaste nousee.
– Raakalaudan sijaan Kuusamosta viedään jatkossa yhä enemmän korkean jalostusasteen biotaloustuotteita, Ville Happonen kertoo. Hän toimii Kuusamon ja Taivalkosken kaupunkien kehittämisyhtiö Naturpolis Oy:n Hiiliviisaan biotalouden innovaatioekosysteemi -hankkeen projektipäällikkönä.
Alueelle suunnitellun biokaasuvoimalan investointilaskelmat ovat valmiit. Voimala saa valmistuttuaan polttoaineensa jätevedenpuhdistamon lietteestä sekä muusta alueelta kerättävästä prosessiin kelpaavasta biojätteestä. Laitoksen rakentamisen aloitus odottaa Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta EVOn, ulkopuolisen toimijan tai niiden yhteistä investointipäätöstä.
Alueelle sijoitettu energiapuuterminaali on myös merkittävä energialähde. Sinne on kerätty ja varastoitu kaikki Kuubio-alueelta kerätty puu, joka toimitetaan lähialueen biovoimaloiden raaka-aineeksi. Alueelle on suunniteltu lisäksi aurinkopuistoa, joka tuottaa merkittävän osan alueen sähköstä.
Edullinen ja turvallinen kotipaikka yrityksille
Kaupungin rooli alueen maanomistajana on vahva vetovoimatekijä, sillä yritysten tonttivuokrat ovat kohtuullisella tasolla. Yli sadan hehtaarin alue myös mahdollistaa yrityksille erinomaiset laajentumismahdollisuudet. Kaupunki on laatinut alueelle yleiskaavan ja toteuttaa asemakaavaa alueelle asettuvien yritysten toiveiden mukaan.
Kaupunki on investoinut biotalouspuistoon jo nyt miljoonia euroja. Pelkästään energiapuuterminaalin haketusaseman, hakkeen varastointihallin ja päällystetyn kentän rakentamiseen aiotaan käyttää kuusi miljoonaa euroa. Rahoituspäätös valmistuu lokakuussa 2023.
– Infraa rakentuu Kuubion alueelle hyvää vauhtia, mikä lisää koko ajan teollisten toimijoiden kiinnostusta sitä kohtaan, Kuusamon kaupungin yhdyskuntajohtaja Jarkko Tammi huomauttaa.
Biotalouspuiston uudet tieyhteydet valmistuvat syksyn aikana. Kunnallistekniikka on valmiina alueen keskellä vedenpuhdistamon yhteydessä, josta sitä on helppo jakaa eri toimijoiden tarpeiden mukaan.
Keskeisenä vetovoimatekijänä on yritysten mahdollisuus päästä vaikuttamaan alueen kehittämiseen ja omien toimintaedellytystensä optimointiin jo varhaisessa vaiheessa. Vielä tällä hetkellä yritykset voivat esimerkiksi valita sijaintinsa laajalla alueella sekä vaikuttaa infran rakentumiseen. Yritykset myös pääsevät alusta asti mukaan rakentamaan alueen eri toimijoiden synergiaetuja lisäävää yritysten ja tutkimuslaitosten biotalouden ekosysteemiä.
Yritysten toiveita kuullaan
Alueelle valmistui ensimmäinen laitos jo marraskuussa 2021, kun EVOn operoima jätevedenpuhdistamo aloitti toimintansa. Aluekehityksen yksi tavoite on saada jätevedenpuhdistamon ympärille sitä tukevaa teollisuutta. Alueen yksi kiintoisa raaka-aine onkin puhdistettu jätevesi, jota syntyy 2 500 kuutiometriä vuorokaudessa. Jätevettä voisi käyttää moniin teollisiin prosesseihin, kuten vaikkapa kierrätettävän muovijätteen puhdistukseen.
Energia- ja vesiosuuskunta EVOn omistaman energiapuuaseman ja jätevesilaitoksen lisäksi myös kiertotalousyritys Lassila & Tikanoja on tehnyt Kuubio-alueelle tonttivarauksen. Yritys rakentaa alueelle kiertotalouskeskuksen, joka kerää, varastoi ja jalostaa kuluttajavastuun alaista jätettä. Tällä hetkellä jätteet viedään Ouluun, joten uuden laitoksen myötä jätteenkuljetuksen aiheuttama ilmastokuorma poistuu.
Kuusamon kaupunki käy jatkuvasti keskusteluja Kuubio-alueelle sopivien potentiaalisten yritysten kanssa. Monet toimijat ovatkin jo käyneet tutustumassa alueen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja esittäneet toiveita sen kehittämiseksi.
Kasvua tukevaa tutkimusta
Hiiliviisaan biotalouden innovaatioekosysteemi -hankkeessa on tehty kolme puumateriaalien hyödyntämiseen liittyvää tutkimusprojektia yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Niissä on selvitetty männynkuoren kuumavesiuuttoa ja sen tuotteistamista, puupohjaisten sivuvirtojen pyrolyysiä sekä uuttojäännöksen ja pyrolyysinesteen käyttöä turpeen korvaajana kasvualustoissa ja kuivikkeena. Pilottihankkeista tehdään parhaillaan teknistaloudelliset arvioinnit.
Hankkeiden kaupallistaminen kuitenkin vaatii kumppaniksi teollisen toimijan, joka investoi jatkotutkimukseen, laajempiin kenttäkokeisiin ja pilottilaitokseen. Toistaiseksi tutkimuksia on tehty laboratoriomittakaavassa.
– Tutkimushankkeemme ovat herättäneet paljon kiinnostusta. Esimerkiksi kuumavesiuutto on saanut yrityksiltä hyvän vastaanoton. Tuemme HIB-hankkeessa yrityksiä yhteistyökumppaneiden löytämisessä, jotta hyvin käynnistyneitä TKI-projekteja voidaan jatkaa.
Tutkimushankkeiden ja toteutusselvitysten jälkeen yritykset voivat hyödyntää tuloksia tuotekehityksessään perustamalla esimerkiksi pilottilaitoksen Kuubio-alueelle.
Energia- ja vesiosuuskunta EVOlla on meneillään ympäristöministeriön avustama tutkimushanke, jossa selvitetään vesilaitoksen lietteen ravinteiden hyödyntämistä metsänlannoituksessa joko yksin tai yhdessä lämpölaitosten tuhkan kanssa.
HIB-hankkeessa on selvitetty myös Kuusamoa ympäröivän alueen erilaisten, muun muassa kalanjalostuksessa syntyvien, biomassojen hyödyntämistä. Alueen kunnat ovat ottaneet tämän selvitystyön positiivisesti vastaan, sillä toteutuessaan se helpottaisi niiden biojätteiden käsittelyä.
– Olemme selvittäneet sekä ideaalimallin että realistisen arvion siitä, kuinka paljon voisimme saada biomassoja hyödynnettäväksi. Olemme yllättyneet, kuinka paljon mahdollisia biomassoja olisi lopulta saatavilla. Näiden laskelmien perusteella olemme tehneet biokaasulaitoksen investointilaskelman.
Naturpoliksella on HIB-hankkeen lisäksi Biomassat kiertoon Koillismaalla -hanke, joka sekin tukee Kuubiota. Siinä kartoitetaan, miten biomassoja saadaan kiertoon tai biokaasulaitoksen hyötykäyttöön.
Osa kaupunkistrategiaa
Kuubio-yrityspuisto sopii loistavasti Kuusamon luontoarvoja kunnioittavaan kaupunkistrategiaan, sillä luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja biotalouden edistäminen ovat sen toiminnan ytimessä.
Kuusamon kaupunkistrategiassa todetaan muun muassa, että ”sopusointu ja yhteiselo luonnon kanssa on pohja Kuusamon kestävälle kasvulle” ja ”Kuusamo toivottaa tervetulleiksi yritykset, jotka kantavat vastuunsa luonnosta.”
”Elinvoimaisessa ekosysteemissä synnytetään innovaatioita ja nostetaan jalostusastetta”
Projektipäällikkö Ville Happosen vetämän Hiiliviisaan biotalouden innovaatioekosysteemi -hankkeen eli HIB-hankkeen tavoitteena on saada biotalouden yritykset sekä tutkimus- ja innovaatiolaitokset saman pöydän ääreen kehittämään elinvoimaista biotalouden yritystoimintaa sekä vahvistamaan toimijoiden välistä ekosysteemiä.
Yhteistyössä tapahtuvan kehityksen tavoitteena on luoda Kuubio-alueella toimivien yritysten ekosysteemi, jossa eri toimialojen yrityksillä on suotuisat edellytykset nostaa omaa jalostusastettaan. Kuubio-alueelle kaavaillaan laajaa yritysjoukkoa, joka tukee jalostusasteen noston tavoitetta.
Oululaisen konsulttiyritys Macon Oy:n kanssa tehdyn suunnitelman mukaan alueelle on tulossa muun muassa eläinruokatehdas, biohiilen valmistuslaitos, betonimurskeen vastaanotto, aurinkopuisto, pelletti- ja brikettitehdas sekä lukuisia puunjalostuslaitoksia.
Suunniteltu yritys- ja toimialavalikoima perustuu kattavaan haastattelumateriaaliin sekä taustaselvitykseen muun muassa Koillismaan alueen biomateriaalivaroista. Esimerkiksi puuvarojen saatavuudesta on laskettu, kuinka suurelle joukolle metsäteollisuusalan yrityksiä alueella on toimintaedellytykset.
Parhaimmassa tapauksessa Kuubio-alueen yritykset voivat hyötyä niin toistensa erikoisosaamisesta kuin raaka-aineiden jalostus- ja jatkokäyttökyvystäkin. Läheisellä yhteistyöllä voidaan mahdollisesti saavuttaa myös täysin uusiakin innovaatioita.
Artikkeli on ilmestynyt Helsingin Sanomien Kiertotalous-liitteessä 18.8.2023, lue liite kokonaisuudessaan täällä. Teksti: Jukka Nortio. Kuvat: Keijo Lehtimäki. Artikkelin on toteuttanut Naturpoliksen hallinnoima Hiiliviisaan biotalouden innovaatioekosysteemi -hanke.
