(Biomassat kiertoon Koillismaalla -hanke on tuottanut informatiivisen julkaisusarjan hankkeen tuotoksista ja raporteista).
Selvityksen tavoitteena oli arvioida biokaasulaitoshankinnan kannattavuutta useamman laitoksen kokonaisuutena, erityisesti maatilojen omavaraisen energiantuotannon, kustannussäästöjen, päästökompensaatioiden ja tulevien tulopotentiaalien näkökulmasta. Tavoitteena oli määrittää sopiva laitoskoko, arvioida investointien takaisinmaksuaikaa ja tarkastella eri skenaarioiden vaikutusta kannattavuuteen.
Selvitys perustuu maatilahaastatteluista kerättyihin lähtötietoihin, toimittajan tarjoamiin laitosvaihtoehtoihin sekä näihin perustuviin numeerisiin arvoihin ja käyttödatoihin. Taloudelliset laskelmat sisältävät:
- sähkön ostohinnan, siirtomaksujen ja mahdollisten hintavaihteluiden huomioimisen
- investointituen, pääomakulujen ja ylläpitokustannusten arvioinnin
- energiantuotannon, sähkön myyntitulojen, logistiikan ja polttoainevaihtoehtojen vaikutusten vertailun
- erilaiset kompensaatiot (hiilisidonta, vihreä sähkö, vihreä maito, mädätejäännöksen hyödyt).
Laskennassa oletettiin, että tuotettu sähkö käytetään pääosin omaan kulutukseen ja ylimäärä myydään verkkoon.
Tarkastelluista vaihtoehdoista kustannustehokkaimmaksi ratkaisuksi muodostui kaksi kokoluokan 5 biokaasulaitosta. Nykyisillä sähkön kokonaishinnoilla takaisinmaksuaika ilman kompensaatioita oli noin 7–8 vuotta, mutta korkokustannukset huomioiden noin 10 vuotta.
Suurimmat säästöt syntyivät ostosähkön ja siirtohintojen vähenemisestä. Logistiset kustannukset pysyivät matalina, jos tiloilla on lyhyet välimatkat. Biokaasun käytön polttoaineena arvioitiin tuovan lisäsäästöjä. Kompensaatiot (hiilikauppa, vihreä sähkö, vihreä maito) voisivat lyhentää takaisinmaksuajan jopa muutamaan vuoteen. Mädätejäännöksen käyttö vähentäisi lannoitekustannuksia, ja suuremman kokoluokan laitokset voisivat hyötyä ulkopuolisen biomassan vastaanottamisesta.
Johtopäätökset
Biokaasulaitosinvestointi olisi maatilojen tilanteessa lähtökohtaisesti kannattava, jos tarkasteluun otetaan investointituet, tasainen energiantuotanto ja merkittävät sähkönosto- ja siirtosäästöt. Kannattavuutta parantaisivat erityisesti sähkön hinnan nousu, mahdolliset kompensaatiot (hiilisidonta, vihreä maito, vihreä sähkö), hyvä logistinen sijainti, mädätejäännöksen käyttö lannoitteena. Laitoskokoluokan kasvu ja ulkopuolisen biomassan hyödyntäminen voisivat edelleen parantaa taloudellista tulosta.
Lue koko selvitys tästä.
Lue hankkeen tulosraportti tästä.
