(Biomassat kiertoon Koillismaalla -hanke on tuottanut informatiivisen julkaisusarjan hankkeen tuotoksista ja raporteista).
Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti Biomassat kiertoon Koillismaalla -hankkeessa kanadanvesiruton (Elodea canadensis) biokaasutuksen sivutuotteena syntyvän mädätysjäännöksen hyödyntämismahdollisuuksia lannoitevalmisteiden raaka-aineena ja siten potentiaalisena korvaajana fossiilisille mineraalilannoitteille.
Biokaasutuskokeet ja mädätysjäännöksen jatkojalostusprosessien kehittäminen toteutettiin Luken Biokaasun ja ravinteiden kierrätyksen pilotti- ja koealustalla Jokioisten Biopajalla 2024–2025. Mädätysjäännöksestä tuotettujen kuiva- ja nestejakeiden vaikutuksia kasvien alkukehitykseen testattiin Luke Oulussa.
Vesiruttobiomassan biokaasutus tehtiin kuivamädätyksenä. Sivutuotteena syntynyt mädätysjäännös ruuviseparoitiin kuiva- ja nestejakeeseen. Kuivajae kuivattiin lämpökaapissa, jauhettiin ja pelletöitiin. Nestejae linkoseparoitiin, sentrifugoitiin ja kalvosuodatettiin. Tuloksena syntyi kaksi päätuotetta: 1) lannoitepelletti, jossa oli selvästi enemmän fosforia ja kaliumia kuin mädätysjäännöksessä ja 2) ravinnekonsentraatti, jonka ravinnepitoisuudet jäivät kaliumia lukuun ottamatta alhaiseksi.
Teknisesti jatkojalostus onnistui hyvin ja lopputuotteiden fyysinen laatu vastasi tavoitteita, mutta tuotteiden lannoitearvo jäi alhaiseksi. Suurimmat haasteet liittyivät ravinnehävikkeihin prosessoinnin aikana. Pelletissä valtaosa liukoisesta typestä haihtui kuivauksessa. Nestejakeen prosessissa typen konsentroinnin hyödyt jäivät pieniksi, koska ravinteita menetettiin välivaiheissa. Kaliumin konsentrointi onnistui parhaiten. Vesirutosta tuotettavien lannoitevalmisteiden prosessoinnissa kehityskohteina ovatkin typen talteenotto ja ravinteiden hävikkien hallinta.
Mädätysjäännöksestä tuotetut kuiva- ja nestejakeet täydennettynä mineraalilannoitteella takasivat hyvän alkukehityksen ohralla, raiheinällä ja salaatilla kontrolloiduissa olosuhteissa tehdyissä kokeissa. Laajamittaisen käytön rajoitteena on kuitenkin jakeiden alhaiset ravinnepitoisuudet, minkä vuoksi käyttömäärät ovat suuria. Käytännön oloissa tämä asettaa erityisvaatimuksia levityskalustolle tai edellyttää useampaa levityskertaa.
Lisätietoja:
Ari-Matti Seppänen, Biojalostusteknologiat ja kierrätyslannoitteet, Luke, Jokioinen,
Nora Pap, Biotalouden erotusteknologiat, Luke, Jokioinen,
Lea Hiltunen, Kasvinterveys, Luke, Oulu,
Lue tulosraportti tästä.
