(Biomassat kiertoon Koillismaalla -hanke on tuottanut informatiivisen julkaisusarjan hankkeen tuotoksista ja raporteista).
Kanadanvesiruton (Elodea canadensis) massakasvustot haittaavat paikoin vesistön virkistys- ja hyötykäyttöä siinä määrin, että biomassan poistaminen on tarpeen. Vesistöstä poistettu vesiruttobiomassa sisältää merkittäviä määriä ravinteita, joiden tehokas hyödyntäminen edistäisi vesiruton poiston kannattavuutta. Luonnonvarakeskus Oulu selvitti vesiruton biomassan käyttöä peltoviljelyssä osana ’Biomassat kiertoon Koillismaalla’ -hanketta vuosina 2023‒2025.
Kuusamon Vuotungissa tehtiin tutkimus, jossa vesiruttoa levitettiin samoille koeruuduille syksyllä 2023 ja 2024. Peltokokeet perustettiin keväällä 2024 ja 2025. Koepaikaksi valittiin vähäravinteinen pelto (multavaa hietamoreeni, pH 5,5, viljavuusluokka huononlainen, paitsi fosfori, rikki ja mangaani tyydyttävällä tasolla), jotta vesiruton tuoma ravinnelisä saataisiin mahdollisimman hyvin näkyviin. Vesiruttoa levitettiin käsin 40 t/ha, joka tehtyjen analyysien perusteella toi koealalle ravinteita seuraavasti:
Vesirutto on rihmamaista ja sen verran vahvavartista, että sen muokkaus maahan ei onnistunut heti levityksen jälkeen. Muokkaus tehtiin rullakarhilla 2-3 päivää levityksestä. Kumpanakin koevuonna viljelykasvina oli peruna. Perustamisen yhteydessä sekä koealue että verrokkiruudut peruslannoitettiin Yara HEVI 3:lla (290 kg/ha) ja ensimmäisenä koevuonna lisäksi kaliumsulfaatilla (60 kg/ha). Perunakasvuston kehitystä seurattiin kasvukauden aikana ja sato nostettiin syyskuussa. Paikallinen viljelijä teki kasvukauden aikaiset hoitotoimenpiteet.
Molempina vuosina kasvustot kehittyivät tasaisesti eikä eroja vesirutto- ja verrokkiruutujen välillä ollut. Ensimmäisenä koevuonna (2024) olosuhteet olivat otolliset perunarutolle (Phytophthora infestans), joka ilmaantui kasvustoon loppukesällä ja oirehti yhtä lailla sekä verrokki- että vesiruttoruutujen kasvustoissa. Toisena koevuonna (2025) perunan kasvuun lähtö oli hidasta viileän alkukesän vuoksi, joten kasvustot jäivät pieniksi. Kumpanakaan koevuonna vesiruton lannoitusvaikutus ei näkynyt sadon määrässä tai laadussa. Kokonaissato oli vuonna 2024 suurempi (30 t/ha) kuin vuonna 2025 (24 t/ha), mutta kauppakelpoisen sadon määrä oli kumpanakin vuonna likimain sama (noin 22 t/ha). Tämä johtui siitä, että ensimmäisenä koevuonna perunarutto pilasi satoa, kun taas toisena koevuonna sato oli laadultaan hyvää.
Vuosittaisilla analyyseillä seurattiin vesiruton vaikutuksia maan ja sadon ravinnepitoisuuksiin. Vesiruton sisältämä runsas kaliumpitoisuus näkyi kumpanakin koevuonna kohonneena maan ja perunasadon kaliumpitoisuutena.
Aiemmissa laboratoriotutkimuksissa on saatu viitteitä vesiruton kasvitaudinaiheuttajien kasvua estävistä vaikutuksista. Näissä peltokokeissa vaikutuksia ei voitu arvioida, koska tautivioituksia, lukuun ottamatta perunaruttoa, esiintyi vähän.
Tulokset tästä kaksivuotisesta kokeesta ovat yhteneviä aiempien yksivuotisten kokeiden tulosten kanssa. Sellaisella vesiruttomäärällä, joka pellolle pystytään järkevästi levittämään, ei välttämättä ole perunanviljelyssä satovaikutusta. Vesiruton tuoma ravinnelisä näkyy kuitenkin peltomaan ravinnepitoisuudessa. Vesiruton levitys nostopaikan läheiselle pellolle tarjoaakin toimivan, turvallisen ja kustannustehokkaan ratkaisun vesiruton loppusijoittamiseen. Koska vesiruton koostumus vaihtelee kasvuympäristön mukaan, ravinnekoostumus on hyödyllistä selvittää ennen laajamittaista peltokäyttöä, jotta sen voi huomioida lannoituksen suunnittelussa. Vesiruton nostossa tulee muistaa ilmoitusvelvollisuus Lupa- ja valvontavirastolle ja vesiruton käytössä orgaaniseen lannoitukseen liittyvät tukiehdot.
Lisätietoja:
Lea Hiltunen, Kasvinterveys, Luke, Oulu,
Lisää luettavaa:
Hiltunen L, Lötjönen T, Karvonen J. 2022. Vesiruton hyödyntäminen lannoitus- ja maanparannusaineena. Julkaisussa Nilivaara R, Hiltunen L, Joki-Tokola E, Kahiluoto J, Karvonen J, Kuoppala M, Lötjönen T, Niemistö J, Satomaa M, Tahkola H, Ulvi T, Välimaa A-L, Hellsten S. Vesiruton energia ja ravinteet talteen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 9/2022. 97 p. SYKEra_9-2022_Vesiruton_energia_ElodeaII.pdf
Lue tulosraportti tästä.
